fbpx
Kiona istuu heinäpellossa päällään punainen pitkähihainen mekko ja musta liivi. Hän kurottaa kädellään kohti aurinkoa ja varjo osuu hänen kasvoihinsa. Hänellä on vaalea, ruskea iho ja mustat, kiharat hiukset joiden latvat on värjätty vaaleaksi.

Riikka Leinonen on yhteiskunta-alan ammattilainen, kirjailija ja Vammaisettytöt.fi -median uusi tuottaja 19.8.2024 alkaen. Hän on 34-vuotias CP-vammainen, jolla on liitännäisenä myös amusia ja lievä kuullunymmärtämisen vaikeus sekä toistuvaa fatiikkia.

Riikka tunnetaan etenkin Suuri valhe vammaisuudesta -tietokirjan toisena kirjoittajana. Hänellä on taustaa maisema-arkkitehtuurin, liikunnan yhteiskuntatieteiden ja politiikan parissa.

Riikka asuu Keski-Suomessa Säynätsalon saarella ja vapaa-ajallaan hän maalaa, katsoo sarjoja ja sienestää.

Kuvat: Petteri Kivimäki

 

Tuottajalta: Myös vammaisilla tytöillä on oikeus kasvaa haluamikseen naisiksi

Vammaisten tyttöjen uusi tuottaja Riikka Leinonen kirjoittaa ensimmäisessä pääkirjoituksessaan siitä, kuinka yhdenvertainen mahdollisuus ilmentää sukupuoltaan kuuluu kaikille, myös vammaisille tytöille.

Jo Simone de Beauvoir sen sanoi: ”Naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan.”  

Tätä vasten tyttöys on monin tavoin ajanjakso, jolloin naiseksi kasvetaan ja tullaan. Mutta millaista on naiseksi tuleminen vammaisena tyttönä? 

Vammaisuuden ja tyttöyden intersektio, risteys, ei ole mikään maailman yksinkertaisin kuvio: Naiseksi tuleminen on projekti, jossa opetellaan erilaisia taitoja ja kykyjä, joiden avulla voidaan asettua naiseuden raameihin. 

Yhteiskuntamme on asettanut naiseuden raamit varsin kapeiksi: Pitää olla riittävän naisellinen, muttei kuitenkaan liian naisellinen. On oltava tarpeeksi siisti muttei liian näyttävä. Siksi onkin meikattava mutta vain luonnollisen näköisesti. Liikaa värejä ja säihkettä ei saa olla. Kunnon nainen saa hankalatkin vaatteet päälle ja osaa tarvittaessa kävellä korkkareilla.

Monet tytöt aloittavat jo varhain harjoittelemaan näitä taitoja, kuten laittautumista, pukeutumista, hyväksyttävää käytöstä ja niin edelleen. Naiseus sisältääkin valtavan määrän erilaisia kyvykkyysoletuksia ja -normeja. Nämä normit näkyvät monessa sukupuolen arkisessa ilmaisussa. 

Vammaisten voikin olla vaikea asettua koko binääriseen sukupuoliasetelmaan, jos he eivät kykene ilmaisemaan odotetulla tavalla sukupuoleen liittyvää kyvykkyyttä. 

Vammaisten sukupuoleen kohdistuu usein tarpeetonta portinvartijuutta. Yhteiskunta ajaa vammaiset herkästi jonkinlaiseen sukupuolettomaan rooliin, jonka myötä vammaisilla ei katsota olevan oikeutta määrätä omasta sukupuolestaan ja sen ilmentämisestä. 

Osaa vammaisista tytöistä saatetaankin kasvattaa sukupuolettomia: Heitä voidaan kieltää pukeutumasta naisellisesti. Vanhemmat saattavat päätyä valitsemaan lapselleen helposti puettavia löysiä vaatteita, jotka eivät välttämättä vastaa lapsen omaa makua tai sukupuolen ilmaisua. Samoin esimerkiksi meikkaaminen tai hiusten laittaminen saatetaan nähdä “liian vaikeina” tai turhina asioina, eikä niiden tekemisessä tai opettelussa avusteta riittävästi.

Tällaista kontrollointia joutuvat kokemaan varsinkin vaikeasti vammaiset. Vammaisten näkeminen sukupuolettomina hoivan kohteina kumpuaa osaltaan juuri kyvykkyysnormeista. Kyvykkyysnormit sanelevat, ketkä saavat olla kokonaisia ihmisiä ja ansaitsevat tulla nähdyiksi seksikkäinä ja kiinnostavina sukupuolensa edustajina. 

Laittautumisella, tyylillä ja pukeutumisella on iso merkitys siinä, miten ihmiset – myös vammaiset – ilmaisevat itseään. Myös vammaisilla on oikeus ilmaista itseään ja omaa identiteettiään ulkoisella olemuksellaan.

Tarvitsemme monipuolisempaa laittautumisen representaatiota 

Yksi osa ongelmaa on, ettei meillä ole vielä riittävästi näkyvää representaatiota vammaisten tyttöydestä ja naiseksi kasvamisesta. Esimerkiksi suomenkielisestä somesta puuttuu melkein kokonaan vammaisten itsetekemät laittautumisvideot, niin kutsutut get ready with me -videot. Englanninkielisestä maailmasta näitä videoita ja muuta vastaavaa sisältöä löytyy enemmän vammaisten itsensä tekeminä. Ne toimivat tärkeänä esimerkkinä siitä, miten voi laittautua ja pukeutua itse, vaikka toimintakyky olisikin jollain tapaa normista poikkeava.

Me Vammaisissa tytöissä olemmekin nyt ottaneet asiaksemme tuottaa myös suomenkielistä sisältöä vammaisten laittautumisesta. Tarvitsemme lisää representaatiota siitä, miten laittautua yksikätisesti, tai niin että kädet eivät taivu kunnolla tarpeeksi ylös ilman välineitä tai Tarvitsemme lisää vinkkejä erilaiseen ihonhoitoon, meikkaamiseen, hiustenlaittoon ja pukeutumiseen silloinkin, kun tic-oireet tai oman jaksamisen vähyys vaikeuttavat itsenilmaisua ulkoisesti.

Jokaisen tytön tai naisen repertuaariin nämä eivät tietenkään kuulu, eikä tarkoituksemme ole osoittaa, että pitäisi kuulua. Yhtä kaikki niillä, jotka haluavat laittautua, tulisi siihen olla yhdenvertainen mahdollisuus vammattomiin nähden.

Olet tervetullut mukaan tekemään sisältöä! Instagramista ja TikTokista näet jo useamman jäseniemme tekemän grwm-videon ja lisää teemaan liittyviä kirjoituksia, kuvia ja videoita on tulossa lisää! 

Riikka
Vammaisten tyttöjen uusi tuottaja
riikka.leinonen@rusettiry.fi