Teksti: Elina, Happiviiksimuija
”Happiviiksimuijana keikoilla” -juttusarjan kolmannessa osassa kerrotaan, millainen on unelmien keikkaelämys ja mitkä keikat ovat päässeet lähelle sitä.
Teini-ikäisestä asti keikkoja kiertäneenä minulla on kokemusta hyvin monenlaisista keikoista erilaisissa paikoista. Olen siis kierrellyt keikkoja erilaisissa baareissa, klubeilla, konserttisaleissa, jäähalleilla, stadioneilla ja tietenkin festivaaleilla. Jokaisella keikkapaikalla on omat hyvät ja huonot puolensa, jolloin keikkaelämyksen onnistuminen voi riippua hyvin pienistäkin asioista. Olen ollut pitkään sitä mieltä, että onnistuneessa keikkaelämyksessä koko päivän tapahtumat ratkaisevat sen, onko keikka mielestäni onnistunut. Toisaalta olen huomannut, että mitä enemmän keikkapäivän aikana sattuu ja tapahtuu erilaisia asioita, niin itse keikka voi olla ikimuistoinen sen ansiosta. Jos keikalla tai keikan jälkeen tapahtuu jotain unohtumatonta, niin se nostaa keikkaelämyksen uudelle tasolle. Tällaisia unohtumattomia asioita ovat esimerkiksi tilanteet, jolloin pääsee juttelemaan artistin tai yhtyeen kanssa keikan jälkeen.
Unelmien keikkaelämys happiviiksimuijan sanoin…
Mitkä asiat tekevät unelmien keikkaelämyksen?
Unelmien keikkaelämys on yhdistelmä toteutuneita suunnitelmia, seikkailua ja odottamattomia yllätyksiä. Se on yhdessäoloa parhaiden ystävien kanssa tai tutustumista täysin uusiin ihmisiin. Se on suuria tunteita ennen keikkaa, keikan aikana ja keikan jälkeen. Se on sellaisia asioita, joita voi muistella jälkeenpäin.
1. Asioiden selvittely vie energiaa!
Unelmien keikkaelämys sisältää asioita, joita ei välttämättä tule heti ajatelleeksi. Se voi sisältää paljon suunnittelua, asioiden selvittämistä ja ylimääräistä stressiä. Stressiä voi aiheuttaa esimerkiksi se, riittääkö hengityksen apuvälineessäni happi koko keikan tai festivaalin ajan. Stressiä lisää vielä se, että hengityksen apuvälinettäni voi täyttää ainoastaan kotona olevasta nestehappisäiliöstä. Kodin ulkopuolella en voi täyttää hengityksen apuvälinettäni lainkaan, vaan hengityksen apuvälineessäni on happea ainoastaan määrittelemättömän pituisen ajan. Jos hengityksen apuvälineestäni loppuu kokonaan happi, niin joudun kantamaan apuvälinettäni tyhjänä mukana. Hengityksen apuvälineen ennenaikainen tyhjeneminen aiheuttaa minulle hyvin voimakkaan fyysisen väsymyksen ja kokonaisvaltaisen uupumuksen, joka näkyy olotilassani aina keikkaa tai festivaalia seuraavana päivänä. Silloin en pysty tekemään paljon mitään ja makoilen koko päivän sohvalla. Haluan nauttia keikasta tai festivaalista aina ”koko rahan edestä”, jolloin minulla on suuri kynnys lähteä kesken kotiin keikalta tai festivaaleilta. Mikäli hengityksen apuvälineestäni loppuu kokonaan happi, niin hidastan menoani niin paljon, että voin olla keikalla tai festivaaleilla mukana loppuun asti. Otan siis tietoisen riskin siinä, että seuraavana päivänä oloni on kokonaisvaltaisesti uupunut, olen fyysisesti väsynyt ja lihakseni ovat liikuntavammani takia kipeät erityisesti oikealta eli heikommalta puolelta.
Onnistuneeseen keikkaelämykseen liittyy nykyisin asioita, joita minun pitää olosuhteiden pakosta selvittää etukäteen. Sellaisiin asioihin kuuluvat esimerkiksi keikkapaikkojen ja musiikkitapahtumien esteettömyys- ja saavutettavuuskäytäntöjen sekä saattaja- ja avustajakäytäntöjen selvittäminen. Haluan selvittää keikkapaikkojen ja musiikkitapahtumien esteettömyys- ja saavutettavuuskäytännöt ennakkoon, koska haluan varautua erityisesti keikkapaikkojen ja musiikkitapahtumien fyysiseen ympäristöön hyvissä ajoin. Haluan selvittää avustaja- ja saattajakäytännöt etukäteen, koska haluan tarjota avustajalleni tai saattajalleni mahdollisimman stressittömän päivän keikalla tai festivaaleilla. Lisäksi haluan tietää ennakkoon sellaisia asioita keikkapaikkojen ja musiikkitapahtumien esteettömyydestä ja saavutettavuudesta, joita vammattomat ihmiset eivät välttämättä tule ajatelleiksi. Haluan esimerkiksi tietää, onko keikkapaikassa paljon portaita, kynnyksiä tai muita askelmia, joihin voisin kompastua huonon tasapainoni takia. Lisäksi haluan tietää, onko musiikkitapahtumien eli esimerkiksi festivaalien maasto tasaista vai epätasaista, koska huonon tasapainoni takia saatan kompastua epätasaisessa maastossa. Haluaisin tietää ennakkoon, onko minulla mahdollisuus hyödyntää katsomokoroketta, esteetöntä vessaa ja esteetöntä pysäköintiä, koska ne ovat minulle tarpeellisia asioita keikoilla ja festivaaleilla. Erityisesti haluaisin tietää etukäteen, onko keikoilla ja festivaaleilla käytössä pyrotekniikkaa keikkojen aikana, koska hengityksen apuvälineestäni tuleva happi ei viihdy avotuleksi luokiteltavan pyrotekniikan seurassa.
2. Turvallisuus ja syrjintään puuttuminen
Unelmien keikkaelämykseen liittyy yleinen turvallisuuden tunne ja tieto siitä, että tarvittaessa keikkapaikalla tai musiikkitapahtumissa on olemassa yleisestä turvallisuudesta huolehtivia henkilöitä. Yleisestä turvallisuudesta keikoilla tai festivaaleilla huolehtivat esimerkiksi järjestyksenvalvojat sekä muut keikkapaikkojen tai musiikkitapahtumien henkilökuntaan kuuluvat ihmiset. Näiden henkilöiden lisäksi yleisestä turvallisuudesta olisi hyvä olla mukana huolehtimassa keikkapaikoille tai musiikkitapahtumiin hankittu häirintäyhdyshenkilö. Häirintäyhdyshenkilö auttaa sellaisissa tilanteissa, joissa henkilö on kokenut keikoilla tai festivaaleilla epäasiallista käytöstä eli esimerkiksi häirintää tai syrjintää, sillä tämä on valitettavan yleistä vammaisten henkilöiden kohdalla. Häirintäyhdyshenkilöt ovat aina saaneet tarvittavan koulutuksen tehtäväänsä. Heidän yhteystietonsa olisi hyvä olla selkeästi näkyvillä keikkapaikkojen ja musiikkitapahtumien nettisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa. Tapahtumissa voisi olla yleisesti käytössä turvallisemman tilan periaatteet, koska ne ohjeistavat kaikkia henkilöitä toimimaan kunnioittavasti muita kohtaan. Turvallisemman tilan periaatteiden tulisi olla selkeästi näkyvillä keikkapaikoilla ja musiikkitapahtumissa sekä myös keikkapaikkojen ja musiikkitapahtumien sosiaalisessa mediassa ja nettisivuilla. Turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönotto ei pelkästään riitä, vaan keikkapaikoilla ja musiikkitapahtumissa työskentelevää henkilökuntaa tulisi kouluttaa säännöllisesti keikoilla käyvien ihmisten monimuotoisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Yhdenvertaisuus- ja monimuotoisuuskoulutuksen lisäksi tärkeää on se, että keikkapaikkojen ja musiikkitapahtumien henkilökuntaan kuuluvat ihmiset, järjestyksenvalvojat ja tapahtumiin hankitut häirintäyhdyshenkilöt puuttuisivat mahdollisiin häirintää ja syrjintää sisältäviin tilanteisiin välittömästi sekä napakasti. Silloin syrjintää tai häirintää kokevalle vammaiselle henkilölle tulee tunne, että hänen kokemuksensa on totta, siihen suhtaudutaan vakavasti ja puututaan heti.
3. Suunnitelmallisuus ja hengähdyspaikat
Onnistuneeseen keikkaelämykseen liittyy paljon asioiden suunnittelua ja erilaisten vaihtoehtojen pohtimista. Suunnittelua vaativat asiat liittyvät erityisesti siihen päivään tai niihin päiviin, jolloin keikka tai festivaali on. Minulle on tärkeää varata tarpeeksi aikaa keikalle tai festivaaleille valmistautumiseen, matkustamiseen ja muihin siirtymätilanteisiin. Hengityksen apuvälineen täyttäminen kotona ennen lähtöä vie aikaa eikä se aina onnistu ensimmäisellä kerralla. Keikoille ja festivaaleille valmistautuminen sisältää tavaroiden pakkaamista rauhassa, ettei mitään tärkeää jää kotiin. Matkustan keikoille tai festivaaleille joko henkilöautolla tai julkisilla kulkuvälineillä, jolloin matkustaminen vie aikaa ja voin eksyä helposti uusiin keikkapaikkoihin tai musiikkitapahtumiin saapuessani. Lievän liikuntavammani ja hengityksen apuvälineen kantamisen takia erilaiset siirtymätilanteet vaativat aikaa, koska liikkumiseni ei ole helppoa ja nopeaa.
Unelmien keikkaelämys voi sisältää elementtejä, joita ei yleensä keikoilla tai festivaaleilla näe. Haluaisin, että jokaisella keikkapaikalla tai musiikkitapahtumassa olisi sellainen paikka tai tila, jossa ihmiset pystyisivät hengähtämään ihmismassalta, välkkyviltä valoilta ja kovilta ääniltä suojassa. Hengähdyspaikan ei tarvitse olla ihmeellinen, vaan siellä voi olla mukavia penkkejä, hyviä virvokkeita ja ihmisiä, jotka kysyvät kuulumisia ja pitävät huolta ihmisistä. Minuun teki suuren vaikutuksen, että Tampereen Blockfest-festivaaleilla on kehitetty erillinen Happee-alue, johon ihmiset voivat tulla rauhoittumaan. Happee-alueella on virvokkeita sekä ihmisiä, jotka pitävät huolta festivaaleilla juhlivista ihmisistä ja kyselevät heiltä kuulumisia. Haluaisin, että Happee-alueen kaltaisia paikkoja voisi suunnitella ja rakentaa jokaiseen keikkapaikkaan sekä musiikkitapahtumaan, koska ihmiset tarvitsevat välillä hengähdystauon!
Millainen olisi minulle unelmien keikkaelämys?
Unelmien keikkaelämyksessä on minulle erittäin tärkeänä osana, miten muut ihmiset suhtautuvat minuun ja hengityksen apuvälineeseeni. Toivon, että ihmiset suhtautuisivat minuun ja hengityksen apuvälineeseeni mahdollisimman neutraalisti, vaikka se aiheuttaisi ihmetystä ja herättäisi kysymyksiä. Toivon, että mahdolliset kysymykset kysytään suoraan minulta, apuvälineeseeni ei kosketa ilman lupaani ja käytetään maalaisjärkeä silloin, mikäli haluan omaa tilaa tai olla rauhassa. Arvostan erittäin paljon, että eri artistit ja yhtyeet suhtautuvat minuun niin kuin kehen tahansa muuhun keikoilla kävijään ja he eivät tee hengityksen apuvälineestäni suurempaa numeroa. Olen onneksi kohdannut artisteja ja yhtyeitä, jotka suhtautuvat minuun ja hengityksen apuvälineeseeni ihanan neutraalisti, avoimesti ja kiinnostuneesti.
Unelmien keikkaelämys on kokemus, jossa kaikki suunnitelmat menevät hyvin eikä mitään suurempia ongelmia tule päivän aikana. Voisin kuvailla jutun lukijoille onnistuneen keikkaelämyksen pienen tarinan muodossa. Minulle liikuntavammaisena ihmisenä on tärkeää nukkua hyvin keikka- tai festivaalipäivää edeltävänä yönä, koska silloin minulla on hyvä mieli ja jaksan hyvin isoa fyysistä rasitusta. Haluan valmistautua keikkaan tai festivaaliin rauhassa esimerkiksi pakkaamalla mukaan kaikki tärkeät asiat ja miettimällä päivän aikataulun alustavasti valmiiksi ainakin matkustamisen osalta. Selvitän vielä keikkapaikan tai musiikkitapahtuman esteettömyys- ja saavutettavuuskäytännöt sekä avustaja- ja saattajakäytännöt, koska haluan aina varautua tapahtumien fyysiseen ympäristöön ja muihin käytäntöihin. Valmistautumiseen kuuluu tärkeänä osana hengityksen apuvälineen täyttäminen kotona ja apuvälineestäni huolehtiminen keikan tai festivaalin ajan. Pidemmällä keikka- tai festivaalimatkalla voisin käydä täyttämässä hengityksen apuvälineeni terveydenhuollon toimipisteessä, jos hengityksen apuvälineestäni loppuu happi kesken.
Onnistunut keikkaelämys on mahdollisimman stressitön kokemus, jossa yhdistyvät hyvä seura ja lavalla oleva suosikkiartisti tai -yhtye. Keikalla tai festivaaleilla olen avopuolisoni sekä hyvien ystävieni seurassa joko eturivissä tai katsomokorokkeella turvassa pyrotekniikan takia. Muut ihmiset suhtautuvat minuun niin kuin kehen tahansa keikoilla tai festivaaleilla kävijään ja pitävät hengityksen apuvälinettäni yhtenä apuvälineenä muiden joukossa. Saisin mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin keikan tai festivaalin aikana, koska keikoilla tai festivaaleilla tutustuu helposti samanhenkisiin ihmisiin. Jäisin odottamaan vielä keikan tai festivaalin jälkeen, tuleeko lempiartistini tai -yhtyeeni juttelemaan muiden fanien kanssa, jolloin pääsisin yhteiskuvaan sekä vaihtamaan kuulumisia heidän kanssaan. Keikka- tai festivaalipäivän jälkeen matkustan avopuolison sekä ystävieni kanssa joko kotiin tai erilliseen yöpaikkaan, jotta liikuntavammaisena ja pitkäaikaissairaana ihmisenä palaudun voimakkaasta fyysisestä rasituksesta kokonaisvaltaisesti.
Minulla on useampi tosielämän kokemus keikasta tai festivaalista, jotka voivat päästä lähelle onnistunutta keikkaelämystä. Voisin kertoa jutun lukijoille kaksi esimerkkiä hyvin onnistuneesta keikka- ja festivaalikokemuksista.
Ensimmäinen oli Lukas Leonin ja Aleksanteri Hakaniemen yhteiskeikka Porin Cabaretissa 25.04.2019. Lähdin keikalle avopuolisoni kanssa yllättäen ja kohtasin keikkapaikalla vielä ystäviä, jotka liittyivät seuraamme. Pääsin helposti eturiviin keskelle, joka on lempipaikkani. Artistien keikkojen jälkeen jäin viettämään aikaa keikkapaikalle avopuolisoni ja ystävieni kanssa. Artistit tulivat moikkaamaan faneja keikan jälkeen, jolloin sain jutella heidän kanssaan ja sain vielä yhteiskuvan toisen artistin kanssa. Ilta Porissa venyi pitkäksi ja matkustin takaisin Turkuun aamuyöllä, jotta pääsin aamuksi kotiin nukkumaan. Toinen oli Ruisrock-festivaali vuonna 2019, johon osallistuin ensimmäistä kertaa hengityksen apuvälineen kanssa. Festivaalin sunnuntaipäivänä oli Lukas Leonin keikka Ruisrockissa. Olin keikalla avopuolisoni ja ystävieni kanssa, jotka olivat meidän seuranamme festivaalilla. Suuntasin lavan eteen ja jäin toiseen riviin mahdollisen pyrotekniikan takia. Keikan jälkeen jäin viettämään aikaa festivaalialueelle avopuolisoni ja ystäväni kanssa, koska festivaalipäivä oli vasta alussa. Huomasin Lukas Leonin saapuvan yllättäen radiohaastatteluun festivaalialueelle muiden ihmisten joukkoon, ja haastattelun jälkeen hän jäi vielä juttelemaan fanien kanssa. Pääsin vaihtamaan kuulumisia suosikkiartistini kanssa ja sain hänen kanssaan vielä yhteiskuvan. Festivaalipäivään kuului hyvää ruokaa, hyvää seuraa ja lisää hyvää musiikkia. Matkustin festivaaleilta kotiin viimeisen esiintyjän jälkeen, koska halusin festivaalipäivän jälkeen kotiin nukkumaan.
Happiviiksimuijana keikoilla -juttusarjan toisesta osasta voit lukea kirjoittajan omiin kokemuksiin perustuen, miten eri tapahtumajärjestäjät voisivat huomioida paremmin erilaiset keikoilla kävijät. Happiviiksimuijana keikoilla -juttusarjan ensimmäisessä osassa voit puolestaan lukea siitä, miten hengityksen apuvälinettä kantava ihminen kannattaisi kohdata keikoilla.
Kuva: Elina, Happiviiksimuija
Kirjoittaja tottelee nimeä Elina ja säätää #HAPPIVIIKSIMUIJA-yhteisön taustalla.
Seikkailuja rakastava muija herää eloon livemusiikin soidessa ja on eräille artisteille ”hyvin tuttu näky” eturivissä.
Happiviiksimuijan ajatuksia keikoilla käymisestä ja elämästä hengityksen apuvälineen kanssa löytyy somesta @happiviiksimuija.
