Jos liikumme normista poikkeavasti, esimerkiksi apuvälineitä käyttäen tai muuten huomiota herättävästi, ei ole tavatonta joutua tuntemattoman pysäyttämäksi. Usein näillä tuntemattomilla ihmisillä on kysyttävää liittyen erilaisuuteemme. Kuinka tällaiseen kyselyyn tulisi suhtautua?

Haaveilen kovasti siitä, että vammaisten päivästä vammaisten ihmisten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistäjänä tulisi tarpeeton. Voisimme keskittyä nostamaan ja juhlimaan, vaikka merkittäviä kulttuurielämän vammaisia henkilöitä.

Kuvittele tilanne, että sairastut yllättäen vakavasti ja elämääsi astelee matkakumppaniksi jokin apuväline. Tilanteesta tekee mielenkiintoisemman se, että apuväline onkin astetta harvinaisempi.

Viikonlopun mittainen leiri Zoomissa saattaa kuulostaa oudolta, mutta monelle se voi olla juuri täydellinen tapa osallistua erilaiseen toimintaan matalalla kynnyksellä omia voimia kuunnellen.

Väestöstämme jopa 450.000 naisella on jokin vamma. Miksi me emme juuri kohtaa toimintarajoitteisia ihmisiä kaupoissa – asiakkaina tai työntekijöinä – toimistoissa, mediassa, haastatteluissa tai elokuvissa?

Vammaisylpeyden kuukautta vietetään ympäri maailmaa heinäkuussa. Vammaisylpeyden kuukauden aikana järjestetään paraateja, tapahtumia ja festivaaleja.